23. I SUPERBIKE SM-KISAT, MOTOPARK 8.-9.6.2019

Kauden ensimmäisiin kisoihin lähdettiin koko Kaartisen tiimin voimin ja varovaisin odotuksin. Pyörää en ollut saanut aiemmin vielä asennon suhteen säädettyä mieleisekseni ja nyt oltiinkin palattu korkeuksissa vanhoihin lukemiin. Odotukset siis tuon vuoksi varovaiset. Perjantaina minulla oli talvilomapäivä ja vuorossa vapaat harjoitukset 3x15min. Kovin pitkää testituokiota ei siis ollut tiedossa. Keli oli varmaan noin reilussa kolmenkympin lämpölukemissa, joten alkulämpöjä ei tarvinnut hirveästi ottaa.

Ekan setin jälkeen tiesin, että nyt ollaan jo paremmin jäljillä. Jäin viime vuoden enkasta enää reilun sekunnin, kun edellisellä kerralla

puhuttiin neljästä sekunnista. Suunta säädöille oli siis oikea, mutta pyörää vaivasi edelleen keulan ravistelu kovissa kiihdytyksissä. Säätötyötä oli siis edessä ennen kuin pyörä saataisiin lopulliseen iskuunsa. Toisella setillä ajanotto kadotti satelliitin eikä järisyttävää omaa uutta enkkaa saatu siis tallennettua. Harmi, sillä meno tuntui hyvältä. Viimeinen setti oli sitten enemmän ajelua ja valmistautumista lauantain aika-ajoihin. Vaikka uusi pyörä on samanlainen kuin edellinen, on alusta erilainen kuin vanhassa. Tämä vain tarkennuksena, jos joku miettii, että eikös ne ole samat pyörät.

Lauantai, aika-ajot ja kilpailu

Lauantain aika-ajoihin oli luottavainen fiilis. Alla oli kuitenkin hyvin mennyt perjantai ja uudet renkaat. Tämän kauden rengastus on muuten sitten pääosin Pirelliä. Muutama Dunlop on myös matkassa mukana lähinnä Alastaroa varten, vaikka siellä viimeksi SC1:nen toimi hyvin ilman ongelmaa. Niin takaisin kuumaan Motoparkiin. Aika-ajossa ajoin kahdessa setissä. Ensin seitsemän ja sitten vielä viisi kierrosta. Ekan setin aikana tunsin ajaneeni paremman ajan, mutta yllätyksekseni toisen setin ajat eivät hävinneet ekalle kuitenkaan kuin 0,25 sekuntia eli lähellä oltiin siinäkin. Paras kierros jäi aikaan 1:30,162 eli jäin omasta ennätyksestä viime kesältä 0,4 sekuntia. Tosin ajanoton mukaan paras juokseva kierros oli 1:29,8, mutta aika-ajossa aika katkeaa maaliviivalla eli tuota ei luonnollisestikaan laskettu. Näin hitaampana kuljettana aika-ajo on aika miellyttävä, kun tiedät että jokainen kuljetta saattaa olla potentiaalinen jänis, joten hitaamipien taakse ei tule jumituttua. Se sai vähän hymyä suupieleen ;) Aika-ajon lähtöruuduksi tuli 16. Sen verran täytyy kommentoida vauhtia, et kyllä siellä kärjessä aika haipakkaa mennään! Ihan ei paukut riitä vastaamaan..

Kilpailua ennen mietin aika paljon koko kisan rasittavuutta lämpötilan olleessa lähellä 30 astetta ja kierrosmäärän ollessa kuitenkin 13. Kokonaiskestoksi tulisi siis karvan alta 20 minuuttia. Se ei kuulosta ehkä paljolta, mutta koko päivän odottelun jälkeen se tuntuu jonkin verran kropassa. Pohdin, että pitääkö lähteä ajamaan heti täysillä vai jakaa voimia jotenkin. Riittääkö mehut loppuun asti?

Kilpailussa lähtö meni normaaliin tyyliin ja jäin alussa vähän taakse. Kolmannessa mutkassa kuitenkin ohitin ekan kuljettajan ja pääsin ajamaan vapaasti. Sitten kisa olikin aika tylsä. Pari pyörää vielä ohitin ja jokunen meni minusta ohi. Loppusijoituksissa olin 14. kun edestä pyöriä myös keskeytti. Plakkariin siis ekat SM-pisteet, vaikka vauhti ei itseäni kyllä mitenkään tyydyttänyt.

Sunnuntain warm up ja kilpailu

Sunnuntain aamu antoi pienen kerroksen vettä asfalttiin ja siitähän Jarno riemaistui! Ekan kerran pääsee ajamaan sateella eikä kyseessä ole edes suoraan kilpailu, hienoa. Eli kamat päälle, taas yksi renkaanvaihto, ykköstä pesään ja sadepisaroita syömään. Huolena oli vain muutama pikkujuttu, kuten tallikaverin kommentti – pysy sitten pystyssä, äläkä jarruta äkkinäisesti. No onneksi se ei ole ongelma, sillä omat jarrut eivät välttämättä ole skorpionin piikkiä vastaavat terävyyden osalta edes kuivalla. Aloitin uuden kokeilun varovasti ja vauhtia tasaisesti kiristäen. Loppulukema oli 1:41 ja jotain kallistuskulmien jäädessä 50 asteen lukemiin. Sateella ajaminen oli oikeastaan todella hauskaa! Siinä ehtii rauhassa pohtia tekemisiään ja valita parhaat linjat. Kieltämättä minullakin hiipi hymy kypärään, kun ajoin sateella GPSn mukaan 229 ennen jarrua eikä tilanne ollut mitenkään pelottava.

Itse kilpailuun keli kuitenkin muuttui taas helteisen kuumaksi ja asfaltti kuivaksi. Edessä siis toinen kisastartti tässä luokassa. Edellisellä kerralla en joutunut kierroksella varvatuksi, joten sama täytyisi pitää myös tässä kisassa. Tällä kertaa otin ajallisesti hieman paremman lähdön, kun datan mukaan pääsin sataseen hiukan yli kolmen sekunnin. Toki se ei kerro reaktionopeudesta mitään. Sijoja en kuitenkaan voittanut, joten lähtöjen tason voi ainakin sanoa olevan korkea!

Kilpailu eteni kuitenkin omalta osaltani niin, että jäin ryhmästä jälkeen ja ajelin kisan yksinäni. Kokonaisaika oli kuitenkin parempi kuin lauantaina eikä minua ohitettu kierroksella, vaikka kisatuloksiin tallentui vain 12 kierrosta. Ehkä voittaja tuli maaliin ihan perässäni – en tiedä? Kokonaisuudessaan en kuitenkaan ole tyytyväinen ajamiini kierrosaikoihin ja ne jäivät kauas odotuksistani.

En ihan tarkkaan osaa sanoa, miksi en päässyt vanhoihin aikoihin itse kilpailussa. Jännitinkö liikaa, että jaksan ajaa maaliin asti tässä luokassa? Veikö lämmin keli parhaimman terän? Onko alusta vielä liian sopimaton omaan ajotyyliini? No ainakin se on varmaa, että muutama ajatus alustan säädöstä on nyt mielessä ja toteutuksessa seuraavaan kertaan. Luulen, että ensi kerralla alustan toimintaan ei toivottavasti enää tarvitse keskittyä ja ennätysten rikkominen on enää pelkästään miehestä kiinni. Ja onhan se nytkin. Sitä vaan ei saa aina nopeutta irti heti kauden alussa :)

Erityiset kiitokset tämän kauden kanssakilpailijoille, sponsoreille ja minua auttaneille ystäville sekä tietenkin tiimikavereille ja taustajoukoille. Oli mahtava harrastaa huiman porukan kanssa! Toivotaan kaikille lisää vauhtia ja mahtavia muistoja – ilon kautta!

Tänä viikonloppuna on uusi Motoparkin keikka tiedossa Orgin päivillä. Nähdään siis siellä! Saa tulla vaihtamaan kuulumisia, jos siihen on paloa.