maanantai 8. heinäkuuta 2019

24. SUPERBIKEN SM-KISAT, KEMORA 29.-30.6.2019

Varikkoteltta oli saanut uuden ilmeen!

Kemoran kisaviikonloppu peruuntui harmittavasti vuonna 2018, joten kilpailemaan pääsin tällä radalla siis nyt ekaa kertaa. Tulin to-pe välisenä yönä työreissulta ja en ihan ehtinyt ekoihin treeneihin, mutta toisissa perjantain harjoituksissa olinkin sitten onneksi jo mukana. Harmittavasti testaukset Kemoran radalla jäivät pelkästään perjatantain harjoituksiin kun en aiemmin tänä vuonna radalle ollut kerennyt. Nyt sanottakoon, että yksi treeniviikonloppu ennen kilpailuja on kyllä aika ehdoton, jos haluaa parempia tuloksia saavuttaa. Tällöin voi testata vähän erilaisia juttuja ja keskittyä paremmin tiettyjen radan osa-alueiden hiomiseen pelkän tuntuman sijaan.

No harmittelut sikseen ja asiaan. Jostain syystä Kemoran radalla ei AIMin käyttämät satelliitit olleet aina mukana joka ajokierroksella ja täten jokusen setin dokumentointi jäi GPS-tietoja vaille vajaaksi. Erityisen harmituksen tämä aiheutti, kun sunnuntain kisan data jäi tällaiseksi. Harjoituksissa koitin keskittyä takalenkin kolmos-nelos-viitosmutkien ajamiseen, koska tiesin siellä menettäväni eniten aikaa muihin verrattuna. Yrityksestä huolimatta en saanut vauhtia nostettua noissa paikoissa niin paljon kuin olisin halunnut. Koko kombinaatiohan muistuttaa aika paljon pitkän Botnian yhdistelmää joka on minulle, ylläri, ylläri aika haastava. Rata itsessään tuntui vähän liukkaalta, joten mitään hulluja temppuja ei kannattaisi yrittää pidon suhteen. Korkkiruuvit tuntuivat ajaessa todella pitkiltä ja kahvilan mutkaan loppuun asti ajaminen vaati taas kanttia ja totuttelua. Ajallisesti parhaat olivat viime vuoden parhaan ajan kanssa lähes samoissa lukemissa. Perjantain jälkeen olin luottavainen, että saan ajettua omat enkat kisaviikonlopun aikana.


Lauantai, aika-ajot ja kilpailu

Lauantaina alle oli vaihdettu edellisenä iltana uudet renkaat aika-ajoa varten. No niinhän siinä sitten kävi, että ennen aika-ajoa alkoi sataa vettä ja päästiin vaihtamaan renkaat taas kerran uudelleen. Aika-ajoon mentiin siis märän kelin setupilla, joka on karkeasti se et kaikkia muutama napsu löysemmälle. Ekalla kierroksella ekassa mutkassa avasin kaasua ja samantien lähti perä luistoon, jonka toki elektroniikka sitten pelasti tai niin ainakin luulen. Olipahan sitten liukasta. No siitä seuraavaan mutkaan ja tein saman uudelleen ja niin teki pyöräkin. Sen jälkeen uskoin ja ajoin ekat kierrokset ihan rauhassa. Siitä sitten eteenpäin kierros kierrokselta paremman tuntuman turvin. Sade väheni ja taisi loppuakin ennen aika-ajon loppua. Lopulta ruutulippu heilahti ja varikolla kuulin olleeni aika-ajon 11. Se meni omasta mielestä aika mukavasti, kun peilaa omaan sadekelin kokemukseen ja siihen että olin pysynyt pystyssä lopulta kolmesta perän karkaamisesta huolimatta.

Kilpailuun mennessä rata oli kuivunut. Startissa menetin muutaman sijan ja jäin jossain vaiheessa muista ja letkasta. Sadekelin varoivaisuus oli jäänyt ajooni enkä saanut sitä enää poistettua omasta tekemisestä, vaikka kuinka yritin ajaa omaa ennätystä. Maalissa olin 14. ja fiilis oli kieltämättä aika nihkeä. Ei ollut paljon kerrottavaa.

Sunnuntai, Warm Up ja kilpailu

Sunnuntain lämmittelyyn lähdin sitten kovemmalla otteella ja tarkoituksena oli herättää itseni kilpailuun. Sainkin ajosta vähän paremmin kiinni ja kisaan oli mukava lähteä. Kilpailun startti oli aika kuumottava, kun kaikki pyörät vetävät ekaan mutkaan, josta seuraa pitkä avaus katsomon suoralla. Tällä kertaa en aikonut päästää itseäni putoamaan letkasta! Siinä sitten mentiin kierros toistensa perään peräkkäin. Ketään en päässyt haastamaan, vaikka edellä ajaneen saavutinkin, mutta hänelle taisi tulla myös lisäksi jonkinlaisia teknsiä murheita. Kierroksella 14 kisa kuitenkin keskeytettiin kilpakumppanin kaatumisen johdosta. Tällöin sijoitukseni oli 11. Vaikka kisa oli tavallaan minulle aika tylsä, niin sain kuitenkin loppua kohti omaa vauhtia kiristettyä ja fyysisesti olo tuntui hyvältä loppuun asti. Oman parhaan kierrokseni sain ajettua kierroksella 12. Kilpailun kolmanneksi sijoittuneelle hävisin 13 kierroksen aikana 30 sekuntia. Se ei tavallaan ole paljoa, mutta toisaalta on taas tooodella pitkä aika.
Miten sitä oikein pitäisi ajaa?

Kemoran yhteenveto
Plussaa:
  • Ajoin oman uuden ennätyksen (1:11,866)
  • Tallikaverit ajoivat kilpailukykyisiä aikoja ja sijoituksia!
  • Keli ei ollut mahdottoman kuuma
Miinusta:
  • Lauantain kisasta puuttunut raivo
  • Ajolinjaan jäi vieläkin parannettavaa
  • Kilpailua ennen en ollut päässyt ajamaan Kemoraan tänä vuonna  
Ai täälläkin on jotain muttereita, mutta mitä niillä tehdään?






















 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti